SAK suojaa omaa pesää maaseudun kustannuksella

SAK esittää metsien ja peltojen arvon verottamista varallisuusverona. Tutkin tilastokeskuksen, Melan, Luonnonvarakeskuksen ja verottajan tilastoja, sekä luin jokusia lehtiartikkeleja. Kaikki aiheeseen tutustuminen johti kysymykseen: Kummalta kerätä 20M€ vuodessa – maataloudelta vai ammattiliittojen sijoitustuotoista. Minusta ammattiliittojen sijoitusten verottaminen olisi parempi ratkaisu. Koska pelkkä väite kuulostaa vain mielipiteeltä, tarjoan teille laskelman.

Suomessa on n 57 000 Myel vakuutettua, jotka pyörittävät n 42 000 maatilaa. Nämä tilat tuottavat vuodessa keskimäärin 20 000 €, jota voidaan pitää viljelijän palkkana. Näillä yrityksillä on varoja vain marginaalisesti enemmän varoja kuin velkaa. Pellon arvo on keskikokoisella maatilalla n 400 -450 000€ (oletuksena viime vuonna tehtyjen peltokauppojen keskihinta). Jos pellon omistaja joutuisi maksamaan tästä, ehkä pieneltä kuulostavan, 0,1% varallisuusveron se vastaisi noin 19M€ vuositasolla koko maassa. Toisaalta se vastaisi myös noin 2,3% palkanalennusta viljelijälle.

Toisaalta ammattiliitoilla kuten SAK:lla on miljardiomaisuus, josta sijoitustuotot olivat 2017 63,8 M€. Tästä liitot eivät maksa senttiäkään veroa, koska ne katsotaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Jos joku muu saisi noin mittavan pääomatulon, siitä joutuisi maksamaan 34% veroa. Tämä on noin 21,7M€.

Kotimainen ruoantuotanto on meille huoltovarmuuskysymys. Me emme saa ajaa ruoantuotantoamme alas. Suomessa kasvatettu ruoka on puhdasta ja siitä syntyvä hiilijalanjälki tuontiruokaa pienempi. Kotimainen ruoka on siis myös ympäristönsuojelukysymys. Mielestäni nämä kaksi tekijää perustelevat riittävästi sitä, miksi tuo 20M€ kannattaa mieluummin ottaa ammattiliittojen sijoitustuotoista kuin maanviljelijältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *